Oletko koskaan pohtinut, mistä kotikatusi ja asuinalueesi ovat mahtaneet saada nimensä? Oma asuinalue ja siitä käytettävä nimi on myös tärkeä identiteetin osoitin – kaupunkitutkija Terhi Ainiala on tutkinut nimistöä 30 vuotta ja tietää, että Helsingin kokoisessa kaupungissakin profiloidutaan mieluummin töölöläisiksi, pakilalaisiksi tai vuosaarelaisiksi.

Kutsutko kotikaupunkiasi Helsingiksi, Hesaksi vai Stadiksi? Vai kenties joksikin aivan muuksi? Se, mitä nimeä käytämme pääkaupungistamme, ei ole sattumaa. Käyttämämme nimet ovat jo itsessään mielenkiintoisia – ne kertovat, miten eri kohteisiin suhtaudumme, miksi ne ovat meille tärkeitä ja miten ne ovat aikojen kuluessa muuttuneet.

Helsingin yliopistossa työskentelevä dosentti ja yliopistonlehtori Terhi Ainiala on tutkinut nimistöä jo 30 vuotta ja pitää tutkimusalaansa edelleen yhtä kiehtovana. Hän on erikoistunut paikannimien tutkimukseen.

”Nimistöntutkimus on innostavaa siksi, että se kertoo, millaiset kohteet ihmiselle ovat tärkeitä. Annamme nimen vain niille paikoille ja muille kohteille, jotka katsomme nimeämisen arvoisiksi”, Ainiala kertoo.

Nimistöntutkijalle Helsingin paikannimistö näyttäytyy monikerroksellisena ja alati muuttuvana. Pääkaupungista löytyvät vanhimmat nimet ovat usein ruotsinkielistä alkuperää ja nimetty asuin- tai luonnonpaikkojen mukaan. Suomenkieliset nimet ovat tulleet kaupunkiin hieman myöhemmin, ja Helsingin elinikään sisältyy myös lyhyt venäjänkielisten nimien kausi. Slangisanastoon kuuluvat nimet, kuten vaikkapa Sörkka ja Espa, ovat olleet käytössä jo reilut sata vuotta. Uudempiin vastaaviin slanginimiin kuuluu esimerkiksi Vuosaari-nimestä syntynyt Vuokki.

”Helsingin kokoisessa kaupungissa ollaan usein pikemmin töölöläisiä, pakilalaisia tai vuosaarelaisia sen sijaan, että oltaisiin helsinkiläisiä. Nimen avulla ankkuroidutaan alueelle ja voidaan myös tehdä eronteko muihin. Sekin voi olla merkityksellistä, ollaanko töölöläisiä vai tölikalaisia tai asutaanko Vanhassa tai Uudessa Vuosaaressa. Nimien avulla voi tutkia esimerkiksi erilaisia kaupunkilaisia identiteettejä: ketkä käyttävät vaikka Stadia, ketkä taas karttavat sitä ja miksi”, Ainiala sanoo.

Ainiala kertoo, että katuja nimettäessä on suosittua valita jokin teema, jonka mukaan alueella sijaitsevat kadut nimetään.  Usein teema juontaa alueen historiasta tai muista piirteistä. Ainiala kertoo Jätkäsaaressa sijaitsevien Tyynenmerenkadun ja Suezinkadun saaneen nimensä merenkulun väylät -aiheesta. Ne ovat 2000-luvulla annettuja nimiä ja kertovat siitä, millaisiin paikkoihin Helsingistä on kuljettu meriteitä pitkin. Arabiassa sijaitseva Kaironkatu taas kuuluu eksoottiset paikannimet -ryhmään ja on annettu kadulle jo 1930-luvulla. Edelleen on myös suosittua nimetä katuja merkkihenkilöiden mukaan.

Kaupunkitutkija kertoo myös mielenkiintoisen seikan Kalasatamaan rakennetun uuden kauppakeskus Redin nimestä.

”Slangissa on sana ’redi’, joka merkitsee rehtiä, reilua tai valmista. Slangisana sopii Kalasataman alueen kauppakeskuksen nimeksi hyvin, koska ollaan hyvin lähellä sitä aluetta, jossa Stadin slangi yli sata vuotta sitten syntyi.”

Mitä sinä haluaisit tietää oman kotikaupunkisi nimistöstä? Kaupunkitutkija Terhi Ainiala on mukana Tiedettä kaupungissa –tapahtumassa torstaina 10.1. klo 16:20-17.00 ja vastaa yleisön esittämiin kysymyksiin.

 

Teksti ja kuvat: Anna Horppu