Miten musiikki toimii eri elämänalueilla, ja miten yhdistämme sen esimerkiksi iloon, suruun ja muihin tapahtumiin arkielämässämme? Haastattelin aiheesta musiikin psykologian dosentti Suvi Saarikalliota.

Monesti voi miettiä sitä, mikä saa ihmiset kuntosalille treenaamaan soittolistarockin tahdissa, tai kokoontumaan elokuvasäveltäjän konserttiin Hartwall Areenalle. Muuta selitystä tuskin tarvitaan kuin se, että ilman musiikkia elämä olisi harmaata ja ilotonta tarpomista eteenpäin. Kuinka suuri merkitys musiikilla on eri elämänalueiden tulkkina?

”Musiikki vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja luo jaettuja kokemuksia, esimerkiksi rytmin kautta ja symboloimalla yhteisiä arvoja. Voima musiikissa perustuu juuri siihen, että se tavoittaa useita elämänalueita ja ihmisille psykologisesti tärkeitä asioita.” aloittaa Saarikallio.

”Musiikin avulla voimme säädellä vireystilaa, keskittyneisyyttä tai mielialaa. Musiikki koetaan usein osaksi omaa identiteettiä tai elämänhistoriaa. Se heijastaa merkityksiä, joihin haluamme samaistua tai siihen liittyy muistoja.” hän jatkaa.

Kirjoittajana minulla on paljon muistoja nuoruuden omakohtaisista kokemuksista esimerkiksi äärimmäisen metallimusiikin suurkuluttajana. Tuolloin tietyt yhtyeet musiikillaan kanavoivat omakohtaisia tuntemuksiani hyvinkin vahvasti.

Tulkitsevatko miehet ja naiset tunteitaan musiikin kautta eri tavalla?

”Joissakin tutkimuksissa on todettu naisten käyttävän musiikkia enemmän omien tunnekokemusten käsittelyyn ja prosessointiin, kun taas miehille musiikki on enemmän väline tuoda esiin omaa identiteettiä.” toteaa Saarikallio.

”Erityisesti miehillä, ei niinkään naisilla, musiikin käyttämisessä omien negatiivisten tunteiden ilmaisemiseen ja purkamiseen on yhteydessä yleiseen tunne-elämän negatiivisuuteen ja ahdistukseen.” hän jatkaa.

Musiikki muovasi aikanaan myös omaa identiteettiäni, kun yläasteella ainoa itselleni oikea tapa erottua muista oli hankkia kesätyörahoilla suosikkiyhtyeiden bändipaitoja. Kuuntelemani musiikki oli vihaista, ja niin oli kuuntelijakin. Nykyään kuitenkin niin mies kuin mielimusiikkikin on muuttunut huomattavasti.

Voin siis todeta, että musiikki on tärkeä osa omaa identiteettiäni, mutta miten se vaikuttaa ihmisten identiteettiin laajemmalla skaalalla?

”Musiikki on olennainen osa niin jokapäiväistä arkea, kuin elämän tärkeitä hetkiä aina häistä hautajaisiin. Musiikkimuistot näyttäytyvätkin tavallaan valokuva-albumina, jonka kappaleissa voi kuulla omaa elämänhistoriaansa.”

”Identiteetti muovautuu erityisesti nuoruudessa, ja nuoruusiässä kuunneltu musiikki onkin monella tavalla mukana maailmankuvan, arvomaailmojen ja niihin liittyvien pohdintojen heijastuspintana. Musiikkimaku on myös oman identiteetin esiintuomisen keino ulospäin.”

Työ- tai koulupäivän jälkeen on olemassa monta tapaa soittaa omaa mielimusiikkiaan. Voit laittaa soimaan niin vinyylit ja CD -levyt, tai vaikka arkistojen kätköistä löytyneet, vanhemmilta saadut  c-kasetit. On vielä kysyttävä, että onko musiikin mukaan tuominen arkielämään nykyisin helpompaa?

”Kyllä, varsin paljon. Nykyteknologia mahdollistaa henkilökohtaisten musiikinkuunteluvalintojen tekemisen lähes missä tahansa arjen tilanteessa. Omat musiikkimieltymykset pääsee toteuttamaan napin painalluksella, erilaisiin tilanteisiin ja omiin tunteisiin sopien.”

”Tämänhetkinen tutkimusprojektini (Yksilöidyt musiikinkuuntelustrategiat nuorten tunne-elämän tukena) käyttää aineistonkeruussa nimenomaan mobiilisovellusta (MuPsych), jolla päästään tarkastelemaan erilaisiin arjen tilanteisiin sijoittuvia musiikin käyttötapoja ja niiden tunnevaikutuksia.”

Suvi Saarikallio kertoo lisää aiheesta Tiedettä kaupungissa -tapahtumassa, keskiviikkona 9.1.2019 klo. 15.30

Teksti ja keikkakuvat: Janne Kannisto